Syysruno
Vesi on märkää.
Helsingissä tuulee.
Tommy Tabermann kääntyy haudastaan
ylös,
ylös,
ylös!
Hän hyökkää pinnalle
ja tarttuu kurkkuusi.
Tommy haluaa säkeensä takaisin,
mutta rakkaus tarraa sanat kitaasi
– vai onko se sittenkin Tommyn lempeä kuristusote?
Helsingissä tuulee.
Vesi on märkää.
”Aivoja, aiiiiivoja”,
kröhisee joku sumusta.
