Postkommunistinen pääsiäisruno

Mitäs perkelettä se Jeesuskin taas.
Milloin synnytään, milloin kuollaan,
milloin painutaan maan alle ja
sitten sännätäänkin heti ylös…

Mikä sitä jätkää oikein repii?
Eikö se pysy hetkeäkään paikallaan?
Ei siunaaman rauhaa.

Ei kykene jumalaton ymmärtämään
moista ylimaailmallista ravaamista.
Ottaisi mallia Leninistä:
siellä se vain makaa, ei sättää.

Lenin–Jeesus kuus nolla,
mitä tulee kuolemanjälkeiseen
brändinrakennukseen.

Leninin tekemisten takia myöskään
ei ole yksikään kauppa kiinni;
jätti veijari arkkivihollisensakin rauhaan
– nuo temppelöityneet rahanvaihtajat.

Se on hiljentymistä, saatana,
että ollaan hiljaa,
eikä liikuta.