Pakkasaamu Seutulassa. Bussipysäkillä. Pari trenditietoisiin talvivetimiin varustautunutta sievää teinityttöä tamppailee jaloillaan lunta pysyäkseen lämpiminä.
– Tuutsä sinne bileisiin? toinen kysyy toiselta.
– Emmä tiä, sinne tulee kumminkin Kake. Mä en kestä sitä. Roikkuu taas mun liepeissä koko illan.
– Se pitäis hakata.
– Se pitäis. Mut onks Jesse tulossa?
– Ei tiatoo.
– Jos hakataan se. Ehkä se ei sit uskalla olla tulematta.
– Hakataan.
Hetken aikaa he vaikenevat. Ei kuulu kuin tarmokasta tarpomista lumessa. Bussi kaartaa pysäkille, ja tytöt nousevat autoon.
– Konstakin piti hakata, mut mä en kuolemaksenikaan enää muista, miks.
– Hakataan se silti. On se kumminkin jotain tehnyt.
– Hakataan.
Astun tyttöjen perässä bussiin ja istuudun parin penkin päähän heistä. He jatkavat leppoisaa jutusteluaan, jonka teema on jo vaihtunut Twilight-kirjojen paskuuteen verrattuna Harry Potteriin.
Saattaa olla, että Stephanie Meyerilla on odotettavissa turpasauna.