Eroottinen runo

Eroottinen runo seisoo
konsonantti jäykkänä,
yrittäen näyttää siltä
kuin ei tippaakaan
                                           rimmaisi.

              Vaan siellähän ne jo vaanivat
              – vokaalit, viekkaat, vaativat.
              Ikinä ei osaa olla kyllin mieliksi,
              vaikka kuiskisi inuiittikieliksi.

Eroottinen runo haluaa
kaikki päätteet kaikin taivutuksin;
pumpata aata pisin öitä ja
ölistä sen jälkeen
                                          ÄÄŸÖÄÏÄÖËÜÖÜÖ-ö.

              Mutta etuvokaalin äätä särkee
              eikä takavokaali suostu ilman liudennetta.
              Pitää puolipisteitä hiplata;
                            sisentää ja
                                          lauserakenteita
                            koplata
                                                                      ;
                                                                                    ///
                                                                          &

                            Ja vielä pitäisi kiertäen ilmaista
                            jotain varsinaisesta asiasta
                            – esim. terälehdistä sykkivistä,
                            merestä, muttei verestä,
                            viulun, vaan ei patjan jousista,
                            ja sitä rataa, kunnes päästään
                                          linnunrataan,
                                                        maitovöihin,
                                                                      alkuräjähdyksiin,
                                                                                    yms,
                                                                                                  tms,
                                                                                                                jne,
                                                                                                                               .

Kun eroottinen runo viimein
on päässyt pilkkuaan viilaamaan,
se on jo hinkannut niin, että väsähtää
                                 ja suunnilleen näillä paikkein
                                                                                         läsähtää.