Pakkasaamu Seutulassa. Bussipysäkillä. Pari trenditietoisiin talvivetimiin varustautunutta sievää teinityttöä tamppailee jaloillaan lunta pysyäkseen lämpiminä.
        – Tuutsä sinne bileisiin? toinen kysyy toiselta.
        – Emmä tiä, sinne tulee kumminkin Kake. Mä en kestä sitä. Roikkuu taas mun liepeissä koko illan.
        – Se pitäis hakata.
        – Se pitäis. Mut onks Jesse tulossa?
        – Ei tiatoo.
        – Jos hakataan se. Ehkä se ei sit uskalla olla tulematta.
        – Hakataan.
        Hetken aikaa he vaikenevat. Ei kuulu kuin tarmokasta tarpomista lumessa. Bussi kaartaa pysäkille, ja tytöt nousevat autoon.
        – Konstakin piti hakata, mut mä en kuolemaksenikaan enää muista, miks.
        – Hakataan se silti. On se kumminkin jotain tehnyt.
        – Hakataan.
        Astun tyttöjen perässä bussiin ja istuudun parin penkin päähän heistä. He jatkavat leppoisaa jutusteluaan, jonka teema on jo vaihtunut Twilight-kirjojen paskuuteen verrattuna Harry Potteriin.
        Saattaa olla, että Stephanie Meyerilla on odotettavissa turpasauna.