Yhden miehen tungos VII

Kun alan penkoa kassia,
kaiutin plinksahtaa muistuttaakseen,
että alkoholin nauttiminen lähijunissa
on ehdottomasti kielletty, mihin
reagoin kolmivaiheisesti:
1: ”Miksi ne kuuluttavat aina
heti kun minä istun alas?”,
2: ”Enkä minä tästä edes niin nauti,
mutta pakkohan se nyt on kurillaan korkata,
kun kerran vasiten kielsitte” ja
3: ”Olenkohan minä ainoa, joka kuulee
näitä kuulutuksia; alitajuntaniko siellä huutelee
– tai yliminäksikö sitä sanottiin?”,
missä kohdin tölkki on sujautettava
penkin ja seinän väliseen koloon piiloon,
jotta ohi kulkevat konduktöörit voivat
olla sen tahdikkaasti huomaamatta,
samoin kuin syyllisyyttä sykkivän,
rennokkuuteen räpistelevän

yhden miehen tungokseni.