Poikamiehen kapasiteetti
Lähtee töihin, muttei sano: hei hei.
Sanoo: hei hei, muttei oikein hymyile.
Oikein hymyilee, muttei enää, kun kääntyy pois.
Viipyy kauan, muttei soita kotiin.
Soittaa kotiin, muttei lupaa mitään.
Lupaa tulla, muttei ennen kuutta.
Tulee ennen kuutta, muttei ehdi kauppaan.
Ehtii kauppaan, muttei laita ruokaa.
Laittaa ruokaa, muttei tule syömään.
Tulee syömään, muttei sano mitään.
Sanoo: ”Jaa, jaa”, muttei vastaa kysymyksiin.
Vastaa kysymyksiin, muttei kysy, mitä sinulle kuuluu.
Kysyy, mikä sinun on, muttei saa tietää, koska et vastaa.
Röyhtäisee. Nousee. Ja sanoo kiitos.
Lukee lapsille, muttei huomaa sinua.
Huomaa sinut, muttei ota huomioon.
Ottaa huomioon, muttei huomioi oikein.
Huomioi oikein, muttei riittävän kauan.
Jaksaa kuitenkin hetken, muttei jaksa enää lapsia.
Rasittuu ja vetäytyy ja vaikenee ja vaikka mitä.
Ja lukee ja katselee televisiota ja vaikka mitä.
Ja ottaa itselleen tilaa ja harrastaa ja vaikka mitä.
Ja sitten ottaa ja lähtee, vaikka kuinka pyysit jäämään.
Vai pyysitkö lähtemään? Käskitkö oikein?
Lähtee, muttei jää.
Lähtee liian myöhään, muttei ymmärrä olla loppuun asti.
